Usein kysyttyä

  1. Mikä on kompressori?
  2. Voidaanko yhteen kompressoriin kytkeä useampia laitteita?
  3. Minkälaista huoltoa vaaditaan?
  4. Voinko asentaa laitteet itse?
  5. Voinko huoltaa laitteet itse?
  6. Minkälaisia vikoja voi esiintyä?
  7. Kuinka luotettavia ovat vastussylinterit?
  8. Mistä varaosia?
  9. Mikä on luonnonmukainen voimansiirto (Natural Transmission)
  10. Onko HUR-laitteet tarkoitettu kuntoutukseen vai kuntosaliharjoitteluun?
  11. Mitä eroa on hydraulisilla ja pneumaattisilla (paineilma) laitteilla
  12. Mikä on inertia (massahitaus)?
  13. Paineilmalaitteiden kestävyys verrattuna painopakkalaitteisiin?

 

1. Mikä on kompressori?

Kompressori on periaatteessa ilmapumppu, joka siirtää ympäristön ilmaa painesäiliöön. Mitä enemmän ilmaa painesäiliöön pumpataan, sitä korkeammaksi paine säiliössä nousee. Tätä paineistettua ilmaa käytetään HUR -laitteissa vastuksen eli vastavoiman tuottamiseen. Plus-nappia painettaessa paineilma virtaa kompressorin säiliöstä laitteelle. Miinus-nappia painettaaessa ilmaa poistuu laitteesta, aikaansaaden vastuksen pienenemisen. Vastus siis riippuu siitä paljonko ilmaa laitteelle syötetään.

2. Voidaanko yhteen kompressoriin kytkeä useampia laitteita?

Kyllä, kompressorin tyyppi riippuu siihen kytkettävien laitteiden lukumäärästä.

3. Minkälaista huoltoa vaaditaan?

Laitteet itsessään vaativat hyvin vähän huoltoa. On suositeltavaa, että pehmusteet puhdistetaan päivittäin kostealla kankaalla. Viikottain tulisi myöskin tarkistaa ja tarvittaessa tyhjentää kompressorin paineilmasäiliöstä ilman kosteudesta tiivistyvä vesi. Kerran vuodessa suoritettava sylinterien voitelu voidaan suorittaa muutamassa minuutissa ilman työkaluja.

4. Voinko asentaa laitteet itse?

Yleensä kyllä. Muutamia seikkoja on kylläkin otettava asennuksessa huomioon. Koska laitteet toimivat paineilmalla, on ne kytkettävä kompressoriin. Ne kytketään kompressoriin ns. paineilmalinjalla, joka koostuu liittimistä ja paineilmaletkuista. Paksumpi päälinja asennetaan yleensä seuraamaan huoneen jalkalistoja ja jokaisen laitteen sijoituspaikan kohdalle linjaan asennetaan T-liitin. Kaikki liittimet ovat ns. pistoliittimiä eli letkut yksinkertaisesti pistetään/työnnetään paikalleen. Letkut leikataan siis mittoihinsa ja jatkokohtiin työnnetään liittimet. Hiekka, pöly ym. epäpuhtaudet poistetaan paineilmalinjoista ennen niiden kytkemistä laitteisiin. Puhdistus suoritetaan siis kaynnistämällä kompressori jolloin sen puhaltama ilma poistaa epäpuhtaudet letkuista.

5. Voinko huoltaa laitteet itse?

Kyllä. Yksi HUR-laitteiden suunnitteluperiaatteista on huoltoystävällisyys. Huoltokohteet on myöskin pyritty minimoimaan. Yleinen huolto käsittää pehmusteiden päivittäisen puhdistuksen kostealla kankaalla ja sylinterien männänvarsien voitelun kerran vuodessa. Nämä huollot voidaan suorittaa ilman työkaluja.

6. Minkälaisia vikoja voi esiintyä?

HUR-laitteissa ei ole hihnoja, epäkeskoja, vaijereita eikä kettinkejä. Kaikki voimansiirron osat on kuulalaakeroitu. Pehmusterullien akselit on voideltu tehtaalla. Kuiva ilma voi kuitenkin aiheuttaa rasvan kuivumisen ja vuosien kuluessa kitinää. Tämä korjaantuu voitelemalla rullien akselit.

7. Kuinka luotettavia ovat vastussylinterit?

Emme oikeastaan tiedä. Ensimmäiset vuonna 1988 tehdyt laitteet ovat edelleen päivittäisessä käytössä. Paineilmasylinterien valmistajat ovat kestävyyskokeissaan koeistaneet sylintereitä joissa 10 miljoonan toistetun liikkeen jalkeen ei ollut todettavissa kulumista. Paineilmakomponentit ovat tiukkojen teollisuusstandardien mukaisia ja kestävät vuosien käytön vaativissa olosuhteissa. Kuntovälinekäyttö on niihin verrattuna loppujenlopuksi kohtuullisen kevyttä.

8. Mistä varaosia?

Tietysti suoraan meiltä tai lähimmältä HUR-jälleenmyyjältä. Toisaalta, koska HUR-laitteissa käytetään teollisuusstandardien mukaisia paineilmakomponentteja, voidaan näitä hankkia miltä tahansa paineilmatoimittajalta. HUR on myöskin ainoa paineilmalaitteiden toimittaja, joka käyttää vain standardien mukaisia komponentteja. Tämä turvaa kilpailukykyisesti hinnoiteltujen varaosien saannin maailmanlaajuisesti tulevaisuudessakin.

9. Mikä on luonnonmukainen voimansiirto (Natural Transmission)?

Luonnollinen voimansiirto vastuksen tuottamiseen kehitettiin Helsingin Teknillinen Korkekoulussa 1980-luvulla. Yksinkertaisesti ilmaistuna luonnollinen voimansiirto korvaa epäkeskot ja vaijerit kuntoiluvälineiden voimansiirrossa koneistolla joka matkii lihasten ja luiden muodostamaa kokonaisuutta. Tällä on kaksi etua. Ensinnäkin päästään lähemmäksi lihaksen luonnollista toimintaa joka mahdollistaa korkeamman tehokkuusasteen liikkeen suorittamisessa. Toisaalta myös rakenteen luotettavuus on huippuluokkaa. Luonnollisessa voimansiirrossa kaikki nivelet ovat kuulalaakeroituja. Joten katkeamisvaarassa olevat hihnat ja vaijerit, joita käytetään painopakkalaitteissa, voidaan unohtaa.

10. Onko HUR-laitteet tarkoitettu kuntoutukseen vai kuntosaliharjoitteluun?

Kumpaankin. Se riippuu käyttäjästä. HUR-laitteiden ainutlaatuisena ominaisuutena on, että laitteet mahdollistavat liikkeen suoritusnopeuden lisäämisen, samalla nostaen sen tehokkuutta.

11. Mitä eroa on hydraulisilla ja pneumaattisilla (paineilma) laitteilla?

Erona on voiman/liikkeen välittämiseen käytettävä väliaine, joka hydrauliikassa on neste (yleensä öljy) ja pneumatiikassa kaasu (ilma). Sen lisäksi on perustavaa laatua olevia eroavaisuuksia biomekaaniselta ja fysiologiselta kannalta katsoen. Hydrauliset laitteet toimivat ainoastaan konsentrisesti eikä niissä ole eksentristä vastusta. Ne aina ainoastaan vastustavat liikettä kun luonnossa lihakset toimivat aina molempiin suuntiin. Luonnossa painoa nostetaan konsentrisesti ja lasketaan eksentrisesti. Hydraulisen laitteen tapauksessa tämä kuviteltu paino nostetaan ensin ylös ja vedetään sitten alas. Tällaista vastusta ei ole luonnossa. Toisaalta paineilmalaitteissa on sekä konsentrinen että eksentrinen vastus. Tavallaan ne periaatteessa toimivat kuin painopakkalaitteet, mutta ilman massahitautta.

12. Mikä on inertia (massahitaus)?

Kappale säilyttää liiketilansa ellei mikään ulkoinen voima muuta sitä. Liiketila tarkoittaa, että kappale on levossa eli paikallaan tai liikkuu tasaisella nopeudella. Jos se on levossa se ei lähde liikkeelle ilman ulkoista voimaa. Nopeuden suunta ei muutu ilman ulkoista voimaa, vaan kappale kulkee suoraviivaisesti tasaisella nopeudella. Painopakkalaitteissa käytetään vastuksen tuottamiseen kappaleita joita kutsutaan painopakoiksi, niillä on siis massa jota liikutetaan. Paineilmalaitteissa vastuksen tuottaa paineilma, jolla ei ole mainittavaa massaa eikä sen hitautta, joten vaikka paineilmalaitteen vastusta kasvatetaan sen massahitausvaikutukset eivät sitä tee. Edellä mainituista syistä painopakkalaitteiden vastuskäyrät ovat riippuvaisia liikkeen suoritusnopeudesta, millä taasen ei ole vaikutusta paineilmalaitteissa, joiden vastuskäyrät pysyvät sellaisina miksi ne on suunniteltu.

Massahitauden vaikutus vastuskäyrään on siis seuraava. Liikkeen alussa painopaikat kiihdytetään liikkeelle, joten vastus on sitä suurempi mitä nopeampi on kiihdytys. Liikkeen lopussa painopakkoja tulee hidastaa mikäli ei halua, että ne "karkaavat", joten vastus itseasiassa menee negatiiviseksi.

13. Paineilmalaitteiden kestävyys verrattuna painopakkalaitteisiin?

Kestävyys on tietenkin riippuvainen monesta muustakin ominaisuudesta, kuin pelkästään vastuksen tuottoperiaatteesta. Painopakkalaitteiden valmistajia on lukemattomia ja jokainen laite tulee arvostella ominaisuuksiensa perusteella. Ensimmäiset laitteet, jotka valmistettiin vuonna 1988, ovat edelleen päivittäisessä käytössä. Pehmusteet on vaihdettu pari kertaa, mutta rungot ja voimansiirto vastussylintereineen ovat alkuperäiset. HURin laitteissa käytetään ainoastaan teollisuusstandardien ISO:n ja VDMA:n mukaisia paineilmasylintereitä. Täsmälleen samoja komponentteja käytetään teollisuuslaitoksissa joissa laiterikko voi aiheuttaa miljoonluokan kustannuksia (esim. paperikoneet).