Kuntoutuksella voitaisiin saavuttaa puolen miljardin säästöt

Laitoshoidossa on tällä hetkellä liian paljon ikääntyneitä. Pitkään kestänyt vuodelepo heikentää toimintakykyä entisestään. Ikääntyneiden kuntoutuksella olisi saavutettavissa yli puolen miljardin vuosittaiset kustannussäästöt. Riittävä voimaharjoittelu on yksi tehokkaimmista keinoista ikääntyvien kuntouttamisessa.

Erikoissairaanhoidon kuntoutus esimerkiksi leikkauksen jälkeen toimii Suomessa hyvin, mutta ikääntyneiden kuntoutuksessa on puutteita. Lihaskuntoa heikentävän vuodelevon sijaan ikääntyneitä tulisi kuntouttaa paljon nykyistä enemmän. Vanhuspalvelulain tavoitteena on, että 92 prosenttia yli 75-vuotiaista suomalaisista asuisi kotona. Tällä hetkellä luku on noin 89 prosenttia. Tiedot ilmenevät tuoreesta Muuttuva yhteiskunta – muuttuvat palvelut -projektin raportista Ikääntyvä väestö ja toimintakyvyn ylläpito (Kunnallisalan kehittämissäätiö).

– Vuodelepo ei edistä toimintakykyä. Osa kuntouttavista hoitojärjestelmistä Suomessa toimii siten, että ikääntyneillä ei ole mahdollisuutta pitää kuntoaan yllä. Ja kun kunto heikkenee, elinikä lyhenee. Tämä on realiteetti noin 20 prosentissa hoitolaitoksista Aalto yliopiston tutkija, professori Erkki Vauramo toteaa.

Oikeanlaisella voimaharjoittelulla saadaan merkittäviä tuloksia

Voimaharjoittelusta on ikääntyneille tutkitusti hyötyä erityisesti aineenvaihdunnallisten, sydän- ja verisuonisairauksien, tuki- ja liikuntaelimistön sairauksien sekä masennuksen ja muistisairauksien ennaltaehkäisyssä ja hoidossa. Yli 65-vuotiaista kuitenkin vain 10 prosenttia harrastaa liikuntaa suositusten mukaisesti. Luku pienenee 7 prosenttiin iän kasvaessa.

HUR Oy:n tutkimus- ja koulutusjohtaja, Oulun yliopiston dosentti Arto Hautalan mukaan eniten voimaharjoittelua tarvitsevat ihmiset harjoittelevat vähiten. Esimerkiksi sydänsairaiden kuntoutuksessa olisi saavutettavissa paljon hyötyjä sekä yksilön että yhteiskunnan tasolla.

– Liikunnallinen sydänkuntoutusryhmä käytti terveydenhuollon palveluita vuoden seurantajakson aikana keskimäärin 1 652 euroa potilasta kohden ja tavanomaisen jatkohoidon ryhmässä 2 629 euroa potilasta kohden. Säästö terveydenhuollon kuluissa oli 37 prosenttia. Suomessa sairastuu sydäninfarktiin vuosittain noin 25 000 henkilöä. Tämä tarkoittaisi noin 25 miljoonan euron vuotuista säästöä terveydenhuollon kuluissa, Hautala kertoo.

Voimaharjoittelua suositellaan kaikenikäisille toimintakyvyn tasosta riippumatta. Etenkin heikompikuntoisille suositellaan voimaharjoittelua asiantuntevan fysioterapeutin opastuksella. Lisäksi voimaharjoittelu yhdistettynä fysioterapiaan nostaa kuntoutuksen tehoa entisestään. Auron Oy:n toimitusjohtaja Panu Kuusiston mukaan fysioterapialla saadaan aikaan todistettuja ja mitattavia tuloksia.

– Ikääntyneiden voimaharjoittelussa erityisen tärkeää on ottaa huomioon yksilöllisyys, harjoittelun turvallisuus ja erilaiset motivaatiotekijät. Toisia motivoi ajatus siitä, että säännöllisen harjoittelun tuloksena pystyy nousemaan omin avuin tuolilta ylös tai kantaa kauppakassit kotiin. Yksilöllisellä ja ohjatulla fysioterapialla, jonka osana voimaharjoittelu usein on, saadaan aikaan merkittäviä tuloksia, Kuusisto toteaa.

Lisätiedot:

Erkki Vauramo, professori, Aalto-yliopisto, erkki.vauramo@aalto.fi, p. 050 326 8576

Arto Hautala, tutkimus- ja koulutusjohtaja, HUR Oy, arto.hautala@hur.fi, p. 040 673 7437

Panu Kuusisto, toimitusjohtaja, Auron Oy, panu.kuusisto@auron.fi, p. 050 2947