Terveyskeskuksiin tulossa älykuntosalit: ”Terveydenhuolto on menossa preventioon ja ikäihmisten lihasvoiman ylläpitoon”
Kuva kuntosalin peruskäyttäjästä on kovassa muutoksessa. Useassa Suomen kunnassa jo tehdään ratkaisuja sen eteen, että kuntosalikäyttäjä tulee yhä enenevissä määrin olemaan ikäihminen, joka ylläpitää toimintakykyään lihasvoimaansa parantamalla. Muun muassa Äänekosken kaupungissa terveyskeskuksen yhteydessä toimiva, helppokäyttöinen älykuntosali vetää harjoittelijoiksi ikäihmisiä ja liikuntaesteisiä.
Keijo Lukkarinen, Äänekosken terveyskeskuksen ylilääkäri kertoo, että älykuntosali on Äänekoskella ollut terveyskeskuksen yhteydessä käytössä nyt kaksi vuotta.
– Sali on suunnattu potilaille joiden toimintakyky on alentunut. Ohjaamme perusterveydenhuollosta salille kävijöitä, joille kuntohoitaja tekee arvion yksilöllisestä kuntoutuksesta ja omasta kuntosaliohjelmasta. Henkilöt saavat vapaavuoron ja voivat käydä salilla niin paljon kuin haluavat, Lukkarinen kertoo.
Idea älykuntosalilla on siinä, että harjoitteludata saadaan talteen. Lihasvoiman kasvu voidaan todeta sen kautta. Datan keruun mahdollistaa kortti, jolle on ohjelmoitu jokaisen käyttäjän henkilökohtainen kuntosaliohjelma vastuksineen. Kun kortin laittaa kuntoilulaitteeseen, laite säätää automaattisesti oikean paineilmavastuksen.
– Tämä on ollut meille erinomainen investointi ja käyttäjät ovat antaneet todella hyvää palautetta. Tärkeää on se, että ihmiset jotka eivät ns. normaalille kuntosalille menisi tai kynnys aloittaa sieltä on liian korkea, on saatu mukaan innostumaan. Parin vuoden aikana n. 600 eri potilasta on käynyt salilla ja tämä on jo hyvä määrä kun ajattelee, että kuntalaisia meillä on n. 20 000, Lukkarinen iloitsee.
”Terveydenhuolto on menossa ennaltaehkäisevään toimintaan”
Pirjo Mustonen, Keski-Suomen sairaanhoitopiirin kehittäjäylilääkäri, on Äänekosken esimerkistä todella hyvillään.
– Ikäihmisiä pitää kannustaa omaehtoiseen toimintaan, joka ylläpitää liikuntakykyä tai jopa kohentaa sitä. Tätä kautta saamme terveydenhuollon kustannuksia alas. Äänekoskella tehdään uraauurtavaa esimerkillistä toimintaa, Mustonen linjaa.
Mustonen painottaa, että omaehtoinen käyttö, kannustavat tulokset ja kuntoilun matalan kynnyksen aloitus toteutuvat edellä kuvatussa konseptissa potilaiden ehdolla. Äänekoskella sysäys tähän tapahtui laajemman kehittämisprojektin ja uusien terveyskeskustilojen rakentamisen yhteydessä.
– Meillä yhtenä johtoajatuksena on nimenomaan kuntoutus. Valmistuneeseen terveyskeskusrakennukseen tehtiin kaikkiaan neljä eri kuntosalia. Pohdimme vahvasti sitä, miten voimme kuntouttavaan toimintaan saavuttaa niitä, joiden toimintakyky on alentunut, Lukkarinen kertaa.
Pirjo Mustonen painottaa, että hyvien esimerkkien kautta saatujen tulosten valossa konsepti tulee varmasti yleistymään.
– Olemme Keijon kanssa ryhmässä, jossa olemme tehneet tällaisen kuntouttavan toiminnan osalta kustannuslaskentaa ja laskeneet auki toiminnan kannattavuutta. Nyt lähdemme tekemään viestintää tuloksista laajemmin, Mustonen lupaa.
Lukkarinen kertoo, että tulosten valossa on saatu selkeästi esiin se, että kävijän toimintakyky paranee tai ainakin sen hidastuminen heikkenee. Lisäksi ns. raskaampien terveydenhuollon palveluiden piiriin käyttäjät joutuvat vasta paljon myöhemmin. Lukkarinen painottaa sitäkin, että älysalissa voi harjoitella kaksi kertaa enemmän väkeä kerralla, koska laitteet ohjautuvat älykkäästi ja mahdollistavat omatoimisen harjoittelun.
Sekä Mustonen että Lukkarinen ovat yhtä mieltä konseptin vahvuuksista.
– Tämä on varmasti tulevaisuuden kuva meillä täällä Suomessa. Uskomme, että se lisääntyy vahvasti sekä erikois- että perusterveydenhoitoonkin. Ja tätä tapaa tullaan lisäämään Keski-Suomen maakunnassa yhtenäiseksi toimintatavaksi ja osaksi muuta terveydenhuoltoa, he sanovat.
HUR Oy:n myyntijohtaja Jussi Jaakkola on hyvillään Äänekosken ja Keski-Suomen sairaanhoitopiirin erinomaisista käyttökokemuksista ja tuloksista.
– On hienoa, että me suomalaiset uskallamme uudistaa ajatteluamme perusterveydenhuollosta nimenomaan ennaltaehkäisevään suuntaan. Tämä on sekä yksilön, yhteiskunnan että terveydenhuollon ammattilaisten näkökulmasta kaikkien meidän etu. Hyvä lihasvoima takaa elinvoimaa, auttaa pärjäämään arjessa ja vähentää tarpeita terveydenhuollon peruspalveluista, Jaakkola sanoo.
