Ikäinstituutti ja HUR kehittävät yhdessä voimaa ja tasapainoa
Ikäinstituutti ja HUR ovat molemmat tehneet pitkään työtä ikäihmisten voima- ja tasapainoharjoittelun eteen. Osapuolet ovat tehneet yhteistyötä muun muassa VoiTas-kouluttajakoulutuksissa, joita on järjestetty eri puolilla Suomea. Vuodenvaihteessa allekirjoitettiin uusi yhteistyösopimus vuodelle 2020.
Ikäinstituutin juuret ovat vuonna 1971 perustetussa Kuntokallio-säätiössä, jolla oli oma koulutuskeskus Sipoon Karhusaaressa. Toiminnan tarkoitus oli ”edistää ja kehittää vanhemman ikäpolven kunto- ja virkistystoimintaa”. 1990-luvun lopulla säätiö myi kiinteistön pois ja muutti Helsinkiin. Vuonna 2011 nimi vaihtui Ikäinstituutin säätiöksi.
Painopiste ennaltaehkäisevässä työssä
Toimialapäällikkö Katja Borodulin kertoo, että toiminnan perusajatus on säilynyt vuosien kuluessa, vaikka maailma ympärillä on lähes puolessa vuosisadassa muuttunut rajusti.
– Haluamme, että ihmiset pysyvät hyvässä kunnossa ja voivat jatkaa itsenäistä elämää mahdollisimman pitkään. Vuosien kuluessa preventiivisyys on korostunut entistä voimakkaammin, vaikka toki kuntouttava linja kulkee edelleen rinnalla mukana.
Katja Borodulin korostaa, että Ikäinstituutti on löytänyt oman segmentin, jolla on selvä kysyntä Suomessa. Koulutusten suosio kertoo, että niille on tarvetta. Vastaavia paketteja eivät muut tarjoa. Koulutuskoordinaattori Elina Vuorjoki-Andersson kertoo, että säätiö tarjoaa avointen kurssikoulutusten lisäksi myös hankekoulutuksia ja räätälöityjä tilauskoulutuksia.
Yksi suosituimpia koulutuksia on ollut VoiTas –kouluttajakoulutus. Näitä iäkkäiden voima- ja tasapainoharjoitteluun keskittyviä kolmen päivän kursseja järjestetään vuonna 2020 Espoossa, Oulussa, Turussa, Tampereella ja Joensuussa. Säätiö on kouluttanut näissä tapahtumissa vuodesta 2005 lähtien yli 900 paikallista iäkkäiden liikunnan asiantuntijaa, jotka ovat puolestaan siirtäneet tietoa eteenpäin kouluttamalla reilut 7000 liikunnan ja kuntoutuksen ammattilaista sekä vertaisohjaajaa.
Voimaa vanhuuteen jo 15 vuotta
Ikäinstituutin laajin ohjelma, Voimaa vanhuuteen on yltänyt jo 15 vuoden ikään. Ohjelma tarjoaa Suomen kunnille toimintamallin ikäihmisten liikuntapalveluiden kehittämiseen. Voimaa vanhuuteen ei tuo kuntaan investointitukia, vaan painopiste on osaamisen jakamisessa ja yhteistyön kehittämisessä. Jokainen kunta saa oman mentorin, jonka johdolla yhteistyötä lähdetään kehittämään. Ikäinstituutin vahvuutena on se, että vuosien aikana karttunut tietotaito voidaan jakaa eri puolille Suomea.
– Poikkisektoriaalinen yhteistyö on yksi menestyksen avaimia. On kylläkin sanahirviö, mutta juuri sen puuttuminen on ollut yksi pullonkaula. Päättäjät allekirjoittavat sopimuksen, jossa he sitoutuvat yhteistyön kehittämiseen. Saatamme liikuntapalvelut, sosiaali. ja terveyspuolen, kunnassa toimivat järjestöt ja joskus myös yritykset saman pöydän ääreen. Mentorin johdolla olemme saaneet monessa kunnassa näkyviä tuloksia aikaan ja niiden vaikuttavuus on ollut selkeästi mitattavissa, Katja Borodulin selvittää.
Voimaa vanhuuteen -ohjelman tavoitteena on saada uudet toimintamallit juurrutettua kuntaan. Yksittäisten projektien sijaan tarkoituksena on rakentaa tehoharjoittelumalli, jossa ikäihmiset pääsevät mukaan heille sopiviin ryhmiin. Esteet pyritään poistamaan yksi kerrallaan. Tyypillinen pullonkaula on kuljetukset ja varsin usein pohditaan myös tähän harjoitteluun sopivien salien puutetta. Kun toiminta pääsee vauhtiin, niin ohjaajia tarvitaan entistä enemmän.
– Ohjaajien puutetta pyritään paikkaamaan koulutuksella ja vertaisveturiverkostoa kasvattamalla. Myös liikunnanohjaajien ja fysioterapeuttien yhteistyöllä on saatu hyödynnettyä olemassa olevia resursseja entistä tehokkaammin. Yksi harjoittelun esteistä on usein harjoittelijoiden omat asenteet. Näihin paneudutaan mentoreiden vetämissä liikuntaraadeissa, joissa ikäihmiset pääsevät itse kertomaan omista haasteistaan, Katja Borodulin kertoo.
Ryhmäharjoittelussa on voimaa
Elina Vuorjoki-Andersson kertoo, että tavoitteena on laatia kullekin ikäihmiselle yksilöllinen, tavoitteellinen harjoitusohjelma ja löytää ryhmä, jossa harjoittelu koetaan mielekkääksi ja motivoivaksi. Hän muistuttaa ryhmäharjoittelun mukanaan tuomista eduista. Itsenäinen asuminen ja arjessa selviäminen edellyttävät jalkojen voimaa ja tasapainon hallintaa. Voima- ja tasapainoharjoittelun lisäksi on tärkeää, että ryhmässä viihtyy. Ryhmässä tapahtuva harjoittelu edistää ystävyyssuhteita, virkistää mieltä ja ehkäisee muistihäiriöitä.
– Kokonaisuuden kannalta on tärkeää löytää ne ihmiset, joiden toimintakyky on heikentynyt tai ovat riskirajoilla siinä, kykenevätkö he itsenäiseen asumiseen. Arjen haasteet ovat kovin yksilöllisiä. Toisille esimerkiksi portaissa kävely on vaikeutunut ja joillekin automaattisulkijoilla varustettujen ulko-ovien avaaminen voi olla ylivoimainen tehtävä. Siksi on tärkeää, että harjoitusohjelmat räätälöidään aina yksilöllisten tarpeiden mukaan.
Ikäinstituutin koulutuskoordinaattori Elina Vuorjoki-Andersson (vas.) ja toimialapäällikkö Katja Borodulin korostavat ryhmäliikunnan hyötyjä. Tutussa ja turvalliseksi koetussa ryhmässä tapahtuva harjoittelu luo sosiaalisia kontakteja ja toimii mielen virkistäjänä.
Ikäystävällinen ympäristö rohkaisee liikkumaan
Yksi Ikäinstituutin ohjelmista on Ikäystävällinen ympäristö. Entä miten se toteutuu kuntosaleilla? Elina Vuorjoki-Andersson on käynyt lukuisilla kuntosaleilla. Aivan ensimmäisenä hän huomauttaa, että kuntosali ja voimailusali ovat eri asioita. Ikäihmiset tarvitsevat kuntosaleja, joihin olisi mahdollisimman helppo tulla ja joissa harjoittelu on turvallista ja ohjaus laadukasta.
– Laitteiden sijoittelu on myös yksi tärkeä elementti. Looginen järjestys ja riittävästi tilaa kulkemiseen myös niille harjoittelijoille, jotka käyttävät apuvälineitä. Vastuksen, kuten kaikkien muidenkin säätöjen tulisi olla helppokäyttöisiä.
Koulutusten ja Voimaa vanhuuteen -ohjelman myötä Ikäinstituutti saa myös tiedusteluja siitä millaisilla laitteilla sali tulisi varustaa. Usein kyse on siitä, että hankintayksikkö haluaa prioriteettijärjestyksen sille, millaisia laitteita sen tulisi budjetin raameissa hankkia.
– HUR on ollut mukana pitkään ja kehittänyt mielestäni erittäin toimivia ratkaisuja tälle kohderyhmälle. Erityisen mielenkiintoista on ollut seurata älylaitteiden kehittymistä. Niiden avulla päästään entistä paremmin kiinni yksilölliseen ohjaukseen. Voidaan toteuttaa laadukasta nousujohteista harjoittelua, Elina Vuorjoki-Andersson täsmentää.
