Liikuntalääke elintapasairauksien ehkäisyssä ja hoidossa – pätkittäin arjessa vai kaasu pohjassa?

Säännöllisen liikunnan sisällyttäminen viikoittaisen arjen rytmiin lisää kiistatta hyvinvointia ja edistää parempaa terveyttä tarkasteltiinpa sitä elintapasairauksien ennaltaehkäisyn, hoidon tai kuntoutuksen näkökulmasta. Mutta entä, jos arki ei annakaan myöden tehdä pidempiä kuntoilusuorituksia. Hukkuuko teho, jos päivittäisen liikunta-annoksen kerääkin pienissä osissa?
   
HURin tutkimus- ja kehitysjohtaja Arto Hautala pohtii asiaa artikkelissa ”Liikuntalääke elintapasairauksien ehkäisyssä ja hoidossa – pätkittäin arjessa vai kaasu pohjassa?” Aiheesta tehtyjä tutkimuksia esittelevä artikkeli on julkaistu Liikunta & Tiede -lehdessä 6/2018.

Elintapasairauksilla tarkoitetaan sairauksia, joiden syntyyn voi itse vaikuttaa merkittävästi. Koska elintapasairauksien kirjo on laaja, rajaudutaan artikkelissa pohtimaan merkittävimpiä terveyden vaaratekijöitä ja sairauksia, ja arjen fyysisen aktiivisen ja liikuntaharjoittelun roolia niissä. Tarkastelussa ovat erityisesti sydän- ja verenkiertoelimistön sairaudet, jotka ovat merkittävin kuolleisuuden syy läntisessä maailmassa. Otsikon teeman mukaisesti vastauksia pyritään löytämään siihen, minkälaista liikunnan tulee olla teholtaan ja määrältään, jotta terveyshyötyjä voidaan optimoida. Riittääkö esimerkiksi, jos liikutaan päivittäin lyhyissä pätkissä useita kertoja kevyellä teholla vai tarvitaanko kova tehoista pidempikestoista liikuntaa?

Lue Arto Hautalan kirjoittama Liikunta & Tiede -lehden artikkeli tästä linkistä.