Voimaharjoittelu kuuluu liikuntalääkereseptiin

Hyvän kunnon ja säännöllisen liikunnan merkitys terveydelle on kiistaton. Tieteellinen näyttö liikunnan hyödyistä ja vaikuttavuudesta on vahva sekä sairauksien vaaratekijöiden, että sairauksien ennaltaehkäisyssä, hoidossa ja kuntoutuksessa. 

Viime vuonna päivitetty liikunnan käypä hoito-suositus vahvistaa säännöllisen liikunnan kuuluvan keskeisesti pitkäaikaissairauksien, kuten kohonneen verenpaineen, diabeteksen ja sydänsairauksien ehkäisyyn, hoitoon ja kuntoutukseen, tarvittaessa yhdistettynä muihin elintapamuutoksiin ja hoitoihin (http://www.kaypahoito.fi/web/kh/suositukset/suositus?id=hoi50075).

Tutkimusnäyttö on jo pitkään puhutellut hyvän fyysisen kunnon ja säännöllisen liikunnan terveyttä edistävästä ja ennenaikaisen kuoleman riskiä pienentävästä vaikutuksesta. Voimaharjoittelu kuuluu keskeisesti kestävyysharjoittelun ja arkiaktiivisuuden ohella säännölliseksi tarkoitettuun liikuntalääkereseptiin kaikkien edellä mainittujen pitkäaikaissairauksien ehkäisyssä, hoidossa ja kuntoutuksessa. Esimerkiksi viikoittainen yli puoli tuntia kestänyt lihasvoimaharjoittelu on pienentänyt sepelvaltimotaudin ilmaantuvuutta 23 % verrattuna tutkittaviin, jotka eivät harrastaneet lainkaan lihasvoimaharjoittelua. Myös hyvällä lihaskunnolla on raportoitu olevan sydänsairautta suojaava vaikutus. Tuoreessa tutkimuksessa osoitettiin lisäksi yli 65 – vuotiailla säännöllisen lihasvoimaharjoittelun (≥ 2 kertaa viikossa) pienentävän kuoleman riskiä 46 % verrattuna heihin, jotka eivät harjoitelleet. Näyttö hyödyistä on vahva myös sepelvaltimotaudin hoidossa ja kuntoutuksessa eikä vähäpätöinen asia ole myöskään se, että terveyshyötyjen lisäksi liikunnallinen kuntoutus on kustannusvaikuttavaa.

Mielenkiintoinen tutkimustieto senioriväestön suhtautumisesta älylaitteisiin ja teknologiaan tulee Irlannista ja Belgiasta. Siellä selvitettiin keski-iältään noin 62 – vuotiailla sydänpotilailta halukkuutta käyttää hyvinvointiteknologiaa apuna liikunnallisessa kuntoutuksessa. 97 %:lla potilaista oli kännykkä ja 91 % käytti internettiä, ja lisäksi 75 % ilmoitti olevansa kiinnostuneita käyttämään teknologiaa kuntoutuksen apuna. Tein saman tutkimuksen Oulun Sydänyhdistyksen illassa pitämäni luennon yhteydessä pari viikkoa sitten ja tulos oli suunnilleen sama.  Voimme siis todeta teknologian hyödyntämisen olevan myös senioriväestön arkea, jonka käyttöön liikunta-aktiivisuuden lisäämiseksi ja harjoittelun toteutumisen seurantaan tulee kannustaa.

Vaikka liikuntaharjoittelun hyödyt puhuttelevat, vaatii yksilöllisen liikuntaohjelman jalkauttaminen päivittäiseen arkeen vauvasta vaariin tekoja puheiden sijaan. Yksilöllinen liikuntaohjelma esimerkiksi fysioterapeutin ohjelmoimana on perusteltu ja oikea tapa aktivoida itsensä arjen fyysiseen aktiivisuuteen ja liikuntaharjoitteluun. Selkeä ja turvallinen tavoitteen määrittely, nousujohteinen harjoitteluohjelma, omat mieltymykset ja varsinainen harjoittelu sekä sen toteutumisen seuranta vaikkapa älykkäässä HUR kuntosaliympäristössä tukevat säännöllisen liikuntaharjoittelun tavoitteen toteutumista. Kuntosalille tai lenkille lähtö voi jonain päivänä tuntua haasteelliselta, mutta kannattaa muistaa, että useimmiten viimeistään harjoituksen jälkeen palkintona on virkistynyt ja reipas mieli, jonka tuottama hyvän olon tunne kantaa pitkään.

Arto Hautala
HUR, Tutkimus- ja koulutusjohtaja
Liikunnan käypä hoito – suosituksen asiantuntija
Sepelvaltimotautipotilaan liikunnallinen kuntoutus – suositustyöryhmän puheenjohtaja ja kokoava kirjoittaja
​arto.hautala@hur.fi

Lähteet

1. Tanasescu M ym. Exercise type and intensity in relation to coronary heart disease in men. JAMA 2002.
2. Ruiz JR ym. Association between muscular strength and mortality in men: prospective cohort study. BMJ 2008.
3. Silventoinen K ym. Association of body size and muscle strength with incidence of coronary heart disease and cerebrovascular diseases: a population-based cohort study of one million Swedish men. Int J Epidemiol 2009.
4. Kraschnewski JL ym. Is strength training associated with mortality benefits? A 15year cohort study of US older adults. Prev Med 2016.
5. Hautala AJ ym.  Economic evaluation of exercise-based cardiac rehabilitation in patients with a recent acute coronary syndrome. Scand J Med Sci Sports 2016.
6. Buys R ym. Cardiac patients show high interest in technology enabled cardiovascular rehabilitation. BMC Med Inform Decis Mak 2016.